26. lokakuuta 2011

Pikaehostus

Maalailin tässä kiireellä ennen muuttoa vanhan Singer-pöydän levyn ja vielä vanhemman tuolin.


























Singerin jalkaan kiinnitetty pöytälevy oli jo valmiiksi valkoinen, mutta siinä oli tahroja ja kolhuja. Hioin pöytää kevyesti ja maalasin päälle valkoisella kalustemaalilla. Sellainen pehmeä santapaperisieni oli hiomiseen muuten tosi hyvä. Terv. nimim. Hioin-vahingossa-nahan-irti-sormista-seiniä-hioessa. Pinta vaatii vielä toisen kerroksen maalia huomenissa.

Ostin Singer-pöytäni aikoinaan ystäväni muuttokuormasta, kun hän oli lähdössä Meksikoon. Pöytä on lymyillyt mökillä aitassa jo monta vuotta, mutta nyt se tuotiin minulle uuteen kotiin. Uusi kappale sen elämässä sisältänee läppäripöydän roolin.


























Toinen projekti on vanha pikkuinen pinnatuoli. Tämä tuoli on peräisin mummolasta ja se oli punainen kun sain sen. Sitten krakeloin sen valkoisella niin, että punainen näkyi maalin raoista. Päällysmaali  oli kuitenkin varkain kellastunut vuosien saatossa ja päätin nyt maalata koko höskän valkoiseksi. Tuolista tulee yöpöytä, jos se mahtuu sängyn ja kaapin väliin alkoviin.

Misc.



Siinä se nyt on, Tivoli Audion radio. Kanavanväännin kohdassa ysikasikasi, aikuisten musiikkiradio. Olemme kuunnelleet rempan aikana sekalaista sekoitusta käännösiskelmiä, savoksi laulettuja hittejä ja outoja vanhoja Tampere-aiheisia renkutuksia. Paras rempparadio siis. Tivoli päätynee ikkunalaudalle jahka se on saatu siivottua kitistä, pölystä ja sekalaisista työkaluista.

Posti toi tällä viikolla muutakin mukavaa: kuvissa H&M:n suihkuverho. Päädyin lopulta siihen, koska hinta oli kohdillaan ja arvelin, että tuo kuvio ja väri sopisi ehkä parhaiten rumiin kaakeleihini. Ihan hyvältähän se näyttää, joskin pituutta on hieman liikaa. Materiaali oli odotettua paksumpaa, mutta ei onneksi kuitenkaan sellaista ihan koppuraa muovia.

Siellä ne glitter-kukat kurkistelee kaakeleissa.
Lintu!

Koska verho on läpikuultava, se näyttää harmaalta ja sävy sopii kaakeleideni päheään marmorijäljitelmäkuvioon. Tässähän alkaa olla jo tykötarpeet kasassa. Joko mainitsin, että jättitöllö jo olla möllöttää kirjahyllyssä?

Hoppee ei oo häppee, part deux

Eteisen seinissä on uusi väri. Taisin vähän innostua blingistä.  Eteisessä, kuten muussakin asunnossa, on melko rouhea seinäpinta ja Tikkurilan hopea Taika-maali sopii siihen minusta hyvin.

Seinäpinta lähikuvassa.



















Eipähän tarvinnut erikseen panna struktuuripinnoitetta. Seinä maalattiin kertaalleen valkoisella pohjamaalilla ja siihen päälle telattiin Taika-maalia sävyssä peittävä hopea. Jälkiviisaana pohjamaalaisin vielä kerran esimerkiksi harmaalla, koska seinä imi todella paljon maalia ja melko pieneen pinta-alaan upposi kokonaisuudessaan kolme purkkia kallista ainetta.




























Myös pleksikristallikruunu on päässyt omalle paikalleen eteisen kattoon. Vanhan plafondin alta paljastui haperoiden johtojen lisäksi likaisen turkoosia maalia, jonka sudin piiloon perusvalkoisella. Lopputulos ei ole ihan priima, mutta ainakin huomaamattomampi.

























Seinästä tuli minun mittapuullani aika villi, mutta pienet pinnat varmaankin kestävät sen. Eteiseen pitää saada vielä kehystetty juliste ja peili, blingi  tietenkin.

23. lokakuuta 2011

Remongi

Pieni pintaremontti on ohi! Ainakin omalta osaltani, koska aion sälyttää keittiön lattian pelastamisvastuun ammattilaiselle. Huomenna selviää, onko minulla varaa asennuttaa keittiöön unelmieni laattaa.

























Sain remppaan paljon apua kavereilta, siskolta ja sen poikakaverilta. Ei siitä olisi yksin tullut mitään.





















Tapetin alta paljastui hyvin epätasainen mureneva seinä. En ole mikään remontti-ässä, joten kittailun ja hiomisen jälkeenkään seinä ei ole kovin sileä. Päätettiin, että se on sellainen industrial look.

Ei ollu laastaria.


















Loputtomalta tuntuneiden pohjatöiden jälkeen koitti maalauksen aika. Lopputuloksesta ei vielä ole kuvia, koska olen tänä viikonloppuna lähinnä koonnut Pax-vaatekaappia. Ei koskaan enää.

















Hmm.










































20. lokakuuta 2011

Hoppee ei oo häppee

Kääk, onnistuin jotenkin hävittämään alkuperäisen jutun siinä yhteydessä kun kävin lisäämässä tuikitärkeän tunnisteen.

Noh, lisään tähän nyt prosessikuvat puffan maalauksesta.

Luonnontilassa.
Ensimmäinen kerros.



Toinen kerros.


Tadaa!

Maalina siis VHT:n hopeanvärinen vinyylispray, jolla oli melko helppo maalata ja lopputulos miellyttää!


14. lokakuuta 2011

Valotilkku

Nyt olisi hakusessa olohuoneen (eli siis huoneen) kattovalaisin. Kriteerit sille ovat seuraavat:

1) Pitää olla nätti. (Ainakin nätimpi kuin nykyinen katossa maalarinteipillä roikkuva energiansäästölamppu.)
2) Valon pitää suuntautua ympäriinsä, ei pelkästään alaspäin, koska lamppu tulee ns. ei minkään päälle keskelle huonetta.
3) Minun pitää ihastua siihen. (Tämä kohta tuottaa hankaluuksia.)

Tarjolla on vaikka mitä ihania valaisimia, alla niistä muutamia.



Kuvassa vasemmalta oikealle ylärivissä: Söpö artisokkalamppu. Olin googlaillut tuon kuvan, mutta unohtanut merkitä että mistä. Nyt se on tuossa enkä löytänyt sitä enää internetistä. Kaunis se on ja pehmeämpi kuin Poulsenin artisokka. Seuraavana oikea hörhö, eli rautaruusuinen kruunu dutchbydesign.comista. Otin tämän tähän esimerkiksi kruunuista, mutta joku muukin vaaleansävyinen kruunu sopisi silmään. Sitten Tord Boontjen Icarus.

Toisella rivillä: Yki Nummen Kartiot, etenkin tuo valkoinen kiinnostaa. Se näyttää alaspäin suuntautuneelta lampulta, mutta luulisin, että valo tulee myös kattoon toisesta kartiosta. Sitten Martti Jänneksen Zeneos. Tämä valinta yllätti itsenikin: jättimäinen plafondi. Ja lopuksi sokerina pohjalla klassikoiden klassikko riisipaperivarjostin.

Taidan olla nyt somasti kahden vaiheilla. Joko more is more  tai less is more. Hmm, kyllä se tiedetään mihin yleensä taivun. (Ensimmäiseen.)


Kuvat: dutchbydesign.com, innojok.fi, chinatown.com.au

9. lokakuuta 2011

Tapetintappajaiset

Tänä viikonloppuna on käyty tapetin kimppuun apinan raivolla. Upea kohokuvioinen, hopeaan sihtaava tapetti lähtee hitaasti kahdessa kerroksessa.




































Työtä on vielä paljon edessä, muttta seinä alkaa paljastua tapetin alta. Minä taas alan pikku hiljaa panikoitumaan tulevasta seinän väristä. Ei nimittäin ole selkeää visiota. Valkoinen, mutta millainen valkoinen? Jotakin muuta kuin valkoinen? Lukemattomia mahdollisuuksia!

7. lokakuuta 2011

Avvaimet käessä














































Sain tänään avaimet uuteen kotiin! Tarvoin myrskyssä halki kaupungin ja saavuin tyhjään, kaikuvaan ja hiljalleen pimenevään asuntoon. Repäisin jo ensimmäiset suikaleet tapettia irti: alla on onneksi kiviseinä. Kotimatkalla, matkalla vanhaan kotiin, kuljin läpi eurooppalaisen torin enkä voinut olla ostamatta kotiin uusia saippuoita, kookosta ja rosmariinia!



Koska minulla oli muutenkin asiaa Clas Ohlsoniin, ostin sieltä hetken mielijohteesta sen Dymo-laitteen. Ja tietenkin aloin heti leikkiä sillä. Tuo avain, johon napsuttelin oman nimeni, ei siis tule minulle, vaan se on vara-avain siskolle. Sitten toteutin vielä ensimmäisen osan kaksiosaisesta pesuaineprojektistani. Aion hankkia toisen rasian valkopyykin pesuaineelle ja dymoilla siihenkin merkinnän.


























Pitäisi pitää järki kädessä ja olla ostelematta pientä tavaraa kun on seinätkin vielä tekemättä. Mutta en minä malta!

6. lokakuuta 2011

Kaunis kaverikoti

Pääsin käymään kaverini luona ihanassa kodissa. Pariskunta on remontoinut avaraa ja valoisaa kuuskytluvun rivitaloasuntoaan ja saanut aikaan ihanaa jälkeä: retroa ja modernia ja raikasta.

Keittiössä on ihanat värit.

Samaan aikaan oli Hullut Päivät.


Olohuoneessa on aivan ihanat isot ikkunat!

Ja Pastilli-pari pääsee oikeuksiinsa tässä ympäristössä.

Työhuoneen tapettia.


Olohuoneen kirjahylly on upea.

Inspiraatiota, olkaa hyvä!

Tick said the ticker to the Tick

En käynyt Habitaressa, mutta tietooni on sittemmin tullut, että siellä oli esillä nerokasta uutta designia. Ihastuin aivan täysin Jakob Schenkin suunnittelemiin Tick-pöydänjalkoihin. Niin, pelkkiin jalkoihin, mutta ideana onkin, että metallista taivutetut jalat toimivat klipsuina, joiden väliin voi napsauttaa minkä tahansa kokoisen pöytälevyn. Ihanaa! Jalat ovat vielä kaiken lisäksi kauniit, katsokaa vaikka:


Kuva: schenkworks.com



















Itse haluaisin juuri tuollaisen vähän kuluneen puunvärisen levyn pöytätasoksi. (Tuo näyttää muuten vanhalta Lundian hyllytasolta.) Jalat saisivat mielellään olla mustat. Näissä kuvissa on nelikulmaisia levyjä, mutta klipsu taitaa toimia myös pyöreällä levyllä. Ei siis pääse kyllästymään!


Kuva: treehugger.com


Kuva: schenkworks.com


































Plussia tässä on siis ihan kauheasti, mutta miinuksena on se, etteivät jalat kai ole kenelläkään tuotannossa, eli niitä ei saa vielä mistään. Tosin Treehugger-sivustolla kirjoitettiin näköjään kesäkuussa näin: "Schenk is bringing the design to market in the coming months, starting with a model that will put the table 35cm (14in) off the ground. The tick will retail for around 60€." Jaksanko odottaa?
 

PS. Minä en ainakaan joko saanut toimimaan tai osannut käyttää Schenkin Tick-sivun linkkejä. Olenko ainoa?


4. lokakuuta 2011

Bargain Hunter

Uudet kumpparit saapuivat juuri sopivasti sellaisena päivänä, että satoi vettä kaatamalla. Violetti ei ole minun värini noin muuten, mutta luulenpa, että höstens accentfärg  sopii hyvin kenkiin kauas kasvoista. Sävyn nimi on aubergine.

Kuva: amazon.co.uk

Tämä taitaa olla sitä fatshionia.  Varsinkin kun minun muotikumpparini on varustettu erityisleveällä varrella. Kustansivat puolet Stockan hinnasta. (Alehaukkaa tosin vähän kirpaisee, että sisko sai samanlaiset kengät vielä puolet halvemmalla.)





Halusin ehdottomasti pitkät varret kumiteriini, joten olen tyytyväinen, koska saappaan yläreuna hipoo jo polvitaivetta.

Niin ja miten nämä kumpparit liittyy mihinkään? No, näillä on varmasti hyvä tarpoa uusi, pidentynyt työmatka loskassa ja lätäköissä.



3. lokakuuta 2011

Kauppapäivä





Minun nimeni kirjattiin tänään joukon jatkoksi vuonna 1951 laadittuun kauniiseen osakekirjaan. Sen ulkoasu innoitti minua leikkimään kuvankäsittelyohjelmalla. Nämä paperit pannaan tähän Kodin Ykkösestä hankkimaani kotikansioon: